Tänään piti soittaa aika neuvolaan, lääkärille. Lauantai-iltana supisteli niin paljon, että olin jo vähällä lähteä sairaalaan. Jossain vaiheessa iltayötä olin kuitenkin nukahtanut ja supistukset siis loppuivat. Lauantaina, sunnuntaina ja tänään on tullut verensekaista vuotoa ja ollut selkäjomotuksia.
Lääkäri tutki, vuotoa edelleen jonkin verran. Kohdunkaula lyhentynyt reilu kahteen senttiin, paikat auki :(
Huomiseksi lähete sairaalaan, samalla kun meen lasta käyttään siellä. Kortisoonipiikkejä pyysin, niiden tilanne nyt jäi auki, kun ajat oli neuvolassa jo valmiiksi myöhässä ja mun käynti kesti tunnin verran... No, huomenna sairaalassa taas pyydän piikkejä kankkuun.
Onhan tämä aika pelottavaa ja raskasta aikaa. Saa pelätä pikkuisen puolesta. Pysyisipä nyt vielä muutaman viikon mahan puolella... toki mielellään kauemminkin, mutta ainakin sen muutaman viikon!
Nyt koitetaan mennä hissukseen, päivä kerrallaan. Ja joka ilta ollaan iloisia yhdestä lisäpäivästä kohdun suojissa <3
Nyt leivon piiiitkästä aikaa pullaa ja nautiskelen luvan kanssa sohvannurkassa illan.
Jos jollakulla täällä piipahtavalla on kokemusta näillä viikoilla syntyneestä, kuulisin mielelläni minkälaista alku oli, onnistuiko imetys, jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti