Niinhän siinä sitten kävi. Kuten pelkäsinkin.
Meillä on keskosvauva. Ihanin sellainen! <3
Vedet menivät rv 33+5 ja ambulanssilla yliopistolliseen sairaalaan. Sain kortisonipiikit, synnytys ei ollut vielä käynnissä. Makoilin osastolla pari päivää antibioottitipassa (joka aloitetaan rutiinisti vesien menon jälkeen jos synnytys ei käynnisty, mulla sitä yritettiin vielä estellä). Ma aamuna tehtiin oksitosiinirasite (=kokeiltiin, kestääkö vauva supistukset) ja kun se onnistui, synnytys käynnistettiin.
Iltapäivällä meille syntyi pikkuruinen poika, 2165g ja 44cm. <3
Sai heti 9 pistettä, mutta hengitys sen verran ponnistavaa että laitettiin nasaaliin. Nasaalissa yön yli, pari tuntia viiksillä (kummassakin vain huoneilma, ei happea) ja sen jälkeen on pärjännyt itse! Tulehdus, joka luultavimmin aiheutti vesienmenon, tarttui kuitenkin vauvaan. Vauvalla siis vielä antibioottitippa ja tietysti nenämahaletku, ei jaksa syödä vielä itse muutamaa milliä enempää. Mutta kaikki muuten hyvin, ja sielä pikkuinen kasvaa ja vahvistuu! <3 <3
Itse pääsin pois jo tiistaina, mutta eilen sain kohtutulehduksen oireet. Oma pöpöni ei siis vielä kukistunut sairaalan muutaman päivän antibiooteilla, ja nyt jatkuu kuuri suun kautta.
Kaikki kuitenkin olosuhteisiin nähden hienosti! :)
P.s. Saumurikin ois jo postissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti